Omakotitalon kuntotarkastus 850€

Omakotitalojen ja osakehuoneistojen tarkastukset, kuntotutkimukset, sisäilmatutkimukset ja taloyhtiöiden PTS satojen kohteiden kokemuksella.

Asuntokaupan kuntotarkastus

Asuntokauppatilanteessa on niin myyjän kuin ostajankin etu tuntea kiinteistön kunto ja riskit mahdollisimman tarkasti. Asuntokaupan kuntotarkastus KH 90-00394 ohjeen mukaisesti on minimivaatimus.

Tarkastajamme tekevät tarkastuksen ja raportoinnin hyvin pitkälti kehitetyllä työkalulla joka toimii mobiililaitteella ja tietokoneella. Näin voimme varmistua siitä että jokainen tarkastaja tarkastaa kaikki tarkastuskohdat ja jokainen epäkohta tulee dokumentoitua kuvin. Lisäksi työkalumme minimoi tekstin- ja kuvien käsittelyyn käytettävän ajan joten asiantuntijamme voivat käyttää enemmän aikaa rakennuksilla ja vähemmän aikaa tietokoneen ääressä. 

Tyypillisessä omakotitalon kuntotarkastuksessa tarkastetaan yli 150 eri kohtaa joten kaikkien näiden muistamista ei voida jättää vain muistin ja kokemuksen varaan. Pitkälle hiotun ja tarkastustyötä edistävän ja helpottavan järjestelmämme avulla voimme taata laadukkaan tarkastuksen ja havainnollistavan raportin kilpailukykyiseen hintaan. 

Teemme asuntokaupan kuntotarkastuksia ja sisäilmatutkimuksia Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueella. Teemme myös energiatodistukset joko tarkastusten yhteydessä tai erikseen. Tarkastuksen yhteydessä energiatodistus maksaa omakotitalolle 300€ ja osakehuoneistolle 200€ eli säästät 50€ jos ne tehdään samalla käynnillä. 

Pintapuolinen tarkastelu (ja muutama koeporaus kun se on mahdollista) sekä yhtenä ajanhetkenä suoritetut kosteusmittaukset jättävät kuitenkin epävarmuuden siitä, mikä on todellinen sisäilman tila ja miten hyvin rakenteet toimivat pidemmällä aikajänteellä. 

Tämän vuoksi lisäsimme kaikkiin kuntotarkastuksiimme yläpohjan ja tuulettuvan alapohjan jatkuvan kosteusmittauksen, jonka avulla voidaan todentaa näiden kriittisten rakenteiden kosteustekninen toimivuus kaikkina neljänä vuodenaikana. Lue lisää mittauksesta täältä.

Rakenteiden ja niiden kosteusolosuhteiden tutkiminen antavat hyvän kuvan riskeistä ja rakenteiden kunnosta. Niiden perusteella ei kuitenkaan voi aukottomasti päätellä, onko sisäilma ihmisille täysin terveellistä. Tämän vuoksi suosittelemme asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteyteen sisäilman toksisuusmittausta, jonka avulla voidaan saada varmuus sisäilman turvallisuudesta.

Lue lisää toksisuusmittauksesta.

Missiomme on edesauttaa asumisturvallisuutta- ja terveyttä, minkä vuoksi tarjoamme minimitasoa paremmat tarkastukset. Osa missiota on se, ettei tällainen palvelu kuitenkaan maksa enempää kuin tavanomainen asuntokaupan kuntotarkastus. Katso palvelut-sivultamme hinnat ja ylläty positiivisesti!

Varaa aika tarkastukseen

Tarkastajamme ovat koulutettuja (vähintään AMK / opistotason rakennus- tai talotekniikkainsinöörejä), kokeneita rakennusalan ammattilaisia, jotka tekevät työnsä tehokkaasti kehittämämme järjestelmän avulla. Siksi voimme tarjota tarkastuksen reilusti totuttua hintaa halvemmalla tinkimättä laadusta.

 

Alla olevassa kuvassa on selostettu tarkastuksen sisältö pääpiirteissään. Omakotitalon kuntotarkastuslomakkeessa on yli 100 tarkastuskohtaa, jotka tarkastajamme käyvät läpi, ja se mukailee RT-kortin KH 90-00394 ohjetta (kaikissa kohteissa sitä ei ole mahdollista täysin soveltaa). Noudatamme aina kyseisen RT-kortin liitteen mukaista hyvää kuntotarkastustapaa.

Kuntotarkastusraportit tehdään normaalisti luottamuksellisesti tilaajille, jolloin niitä ei tietenkään jaeta ulkopuolisten tietoon. Olemme kuitenkin tehneet tarkastuksia ulosottovirastolle kohteista, joiden tiedot ovat julkisia, joten voitte tutustua esimerkkiraporttiin tämän linkin kautta.

Katso tarkemmat tiedot hinnoista ja saatavista palveluista sisältöineen palvelut -sivulta

Nyt ei siis ole syytä epäröintiin vaan aika ryhtyä toimeen!

 

Toimimme yhteistyössä useiden alan ammattilaisten kanssa ja osallistumme aktiivisesti alan kehittämiseen eri yhdistysten kautta. Olemme myös Suomen Tilaajavastuun luotettava kumppani. 

Miten kuntotarkastus tehdään?

Kuntotarkastus (jota joskus kutsutaan termillä kuntokartoitus) aloitetaan aina perehtymällä kohteen teknisiin tietoihin ja historiaan. Kun kuntotarkastus on varattu, vahvistamme asiakkaalle tarkastajan yhteystiedot ja linkin esitietolomakkeelle jolla tekniset tiedot toimitetaan meille. Sen lisäksi että tarkastaja perehtyy esitietoihin, tarkastajan dokumentointityökalu käyttää sen tietoja hyväksi muokaten tarkastettavat kohdat kunkin rakennetyypin mukaisesti. Esimerkiksi tiilikatosta tarkastetaan osin eri asioita kuin kermikatosta. 

Vesikatto

Vesikatto on talon kriittisimpiä osia. Nimensä mukaisesti sen tehtävänä on suojata talkoa ylhäältä päin suuntautuvalta kosteusrasitukselta joka vuodenaikojen ja sään väihteluiden ansiosta saattaa tulla eri muodoissa. Oleellista on että rakenne on tiivis myös läpivientien osalta. Tärkeää on myös, että katteen on puhdas jotta vesi virtaa siinä esteettä ja jotta katteen pintaa vaurioittavalla kasvustolla ei ole elinolosuhteita. Lisäksi katolle ja katolla kulku on oltava turvallista jotta kaikille huolto- ja tarkistuskohteille on pääsy kelistä riippumatta. Lumiesteitä tarvitaan suojaamaan katon alapuolella kulkevia. 

Katteen tyypistä riippuen tarkastuskohtia on 24-28 kpl.

Yläpohja

Yläpohja on ylimmän kerroksen sisäkaton ja vesikaton välinen rakenne. Yläpohjan toiminnan kannalta on oleellista että sisäpuolinen lämpö ja kosteus eivät pääse kerääntymään vesikaton alle muodostaen kosteusvaurioita. Yläpohjassa on usein puurakenteita. 

Pientalojen yläpohja on lähes poikkeuksetta puurakenteinen myös kivitaloissa. Koska lämpö nousee ylöspäin, yläpohjalla on suuri merkitys rakennuksen lämpötaluden kannalta. Oikein toimivassa yläpohjassa ilman- ja höyrynsulku rakenteen sisäpuolella on tiivis, eristepaksuus suuri ja eristeen yläpuolinen tila tuulettuu kunnolla. Lisäksi läpiviennit ovat tiiviitä ja ilmanvaihtoputket sekä viemärin tuuletusputki ovat kunnolla kannatettuja sekä eristettyjä ja niiden läpiviennit niin sisäkatosta, aluskatteesta kuin vesikatosta ovat tiiviit. Lisäksi hyvässä yläpohjassa on kunnollinen kulkuväylä eristeiden päällä jotta siellä liikkuminen huolto- ja tarkastustoimia varten onnistuu rakenteita vaurioittamatta. 

Aluskatteen tehtävänä on johtaa vesikatteen alapuolelle kertynyt vesi (joka voi tulla joko kondenssin tai vesivuotojen seurauksena) pois rakennuksen sisältä ulkoseinien ulkopuolelle. Sen vuoksi aluskatteen tiiveys ja sopiva kireys (ei liian kireä eikä liian löysä) ovat tärkeitä. 

Yläpohjassa tarkastuskohtia on 15 kpl.

Julkisivu ja ulkoseinärakenteet

Ulkoseinärakenteet muodostavat pientaloissa usein koko vesikatekuorman kantavan rakenteen ja ne ovat luonnollisesti suoja säätä vastaan sekä määrittelevät hyvin pitkälti talon ulkoasun. 

Julkisivun tarkatuksessa todetaan sen vesitiiveys joka on kriittistä erityisesti ikkunoiden ja ovien osalta sekä eri rakenteiden liittymissä. Toinen merkittävä tekijä on tuuletusrako, silloin kun rakenteen toiminta sitä edellyttää. Hirsiseinät ja kivirakenteiset talot on usein toteutettu ilman tuulettuvaa julkisivua mutta esimerkiksi tiili- ja lautaverhouksen yhteydessä tuuletusrako on yleensä olemassa tai sen tulisi olla olemassa rakenteen oikeaoppisen toiminnan takaamiseksi. 

Koska sisäilman kosteus = ulkoilman kosteus + ihmisen tuottama kosteuslisä (suihku, ruoan valmistus, pyykin pesu ym.), suuntautuu vesihöyryn osapaine lähes aina rakennuksen sisätiloista ulospäin. Tämän vuoksi ulkoseinien sisäpinnassa tulee olla ehjä ilmansulku. Useimmiten ilmansulun tulee olla myös höyrytiivis (mineraalivillaeristeet). Estämällä ilman tai ilman- ja vesihöyryn kulku seinärakenteen sisään, estetään vesihöyryn tiivistyminen nesteeksi rakenteen sisällä. Toisaalta rakenteen tulee olla ulkopuoleltaan vesihöyrytiiveydeltään alhainen jotta rakenteeseen mahdollisesti päässyt vesi pääsee poistumaan ulospäin. Tuuletusraollisessa rakenteessa on oleellista että ulkokuori, esimerkiksi lauta- tai tiiliverhoilu estää veden pääsyn varsinaiseen seinärakenteeseen ja toisaalta päästää verhoilun taustan vapaasti tuulettumaan alhaalta ylöspäin. Näin ollen tuuletusraon tulee olla avoinna koko matkaltaan. 

Ulkoseinien ja julkisivun osalta tarkastetaan mm. pinnoitteen kunto ja eri rakenteiden kuten ikkunoiden, ovien, katosten yms. liityntä seinärakenteeseen. Lisäksi tarkastellaan ikkunoiden kunto ja vesitiiveys, niiden pellitys sekä tuuletusraon avoimuus.

Ulkoseinissä ja julkisivussa tarkastuskohtia on 10-12 kpl.

Alapohja

Alapohja tarkoittaa rakennuksen maanvastaisia rakenteita. Kaikki tiedämme, että perustan tulee olla kunnossa jotta talo ei pääse painumaan ja pysyy paikallaan, mutta talon perustamiseen ja alapohjarakenteisiin liittyy paljon muitakin tekijöitä kuin kantavuus. 

Maapohjassa on lähtökohtaisesti kylmää ja kosteaa ja siellä kasvaa aina mikrobeja. Siksi alapohjan rakenteet ovat merkittävässä osassa kun halutaan varmistaa että kylmä ja kosteus tai mikrobit eivät pääse leviämään talon sisäosiin tai rakenteisiin. Kunnollinen alapohja on kuiva, eli siinä on toimivat salaojat jotka johtavat pohjaveden pois talon rakenteista. Lisäksi maan pinnan kallistus ja sadevesijärjestelmä ohjaavat hulevedet, eli sade- ja sulamisvedet pois rakennuksesta. Alapohjan alla tulisi olla kapillaarikatko, joka estää maakosteuden kapillaarisen nousun rakenteisiin. Lämmöneristyksen tulisi olla riittävä, jotta rakenteisiin ei pääse syntymään kylmäsiltoja joihin sisäpuolinen kosteus tiivistyy. 

Maanvaraisen lattian alapuolen tarkastaminen purkamatta rakenteita ei onnistu sisältä käsin, joten tarkastuksessa keskitytään ulkopuolisten tekijöiden kuten salaojien, pinnan kallistusten, sokkelin ja lattian korkojen sekä vesieristyksen arviointiin. Rakenteita arvioidaan lisäksi piirustuksista ja jos lattiassa on esimerkiksi kaksoislaattarakenne tai betonilattian päälle tehtyjä puurakenteita, voidaan näitä tutkia rakenneavauksin. 

Tuulettuva alapohja (rossipohja) on yleensä tutkittavissa, tai oikeastaan sen tulisi aina olla tutkittavissa sillä siinä tulisi olla riittävä korkeus ryömintään ja riittävän suuri kulkuluukku. Ryömintätilan tutkiminen on merkittävä osa ryömintätilaisella alapohjalla varustetun rakennuksen kuntotarkastusta, sillä erityisesti puurakenteisiin alapohjiin liittyy aina kosteusvaurioriski. Ryömintätiloissa on lähes poikkeuksetta osan aikaa vuodesta olosuhteet joissa mikrobikasvusto voi hyvin, joten niiden toiminnasta voidaan varmistua vain pitkäaikaisseurannalla. Serviz -kuntotarkastukseen sisältyykin aina ryömintätilan tarkastuksen yhteydessä asennettava kosteus- ja lämpötila-anturi jonka tuloksista lasketaan homeindeksi (VTT:n ja Tampereen Teknillisen Yliopiston kehittämän suomalaisen homemallin mukaisesti).

Alapohjassa tarkastuskohtia on 25-27 kpl.

Talotekniikka

Talotekniikalla tarkoitetaan rakennuksen ilmanvaihto- lämmitys- ja sähköjärjestelmää. Niiden toteutuksessa on suuri määrä variaatioita riippuen rakennuksen iästä ja siihen tehdyistä muutoksista. 

Ilmanvaihto on keskeinen osa-alue sisäilman laadun kannalta. Rakenteista ja asumisesta tulee aina epäpuhtauksia sisäilmaan ja riittävää ilmanvaihtoa tarvitaan pitämään niiden määrä alhaisena terveissäkin rakennuksissa. Ilmanvaihdolla on merkitystä myös rakennuksen energiatalouteen ja lämpöviihtyvyyteen. Kun talossa on vain koneellinen poisto tai täysin painovoimainen ilmanvaihto, tuodaan korvausilma usein suoraan ulkoa ilman esilämmitystä joka voi aiheuttaa vedon tunnetta. Toisaalta korvausilman määrästä ja suodatuksesta on huolehdittava jotta alipaineinen rakennus ei ime korvausilmaa rakenteiden läpi tuoden mukanaan epäpuhtauksia ja/tai epämiellyttäviä hajuja. Ilmanvaihto myös poistaa rakennuksen sisäilmassa olevaa kosteutta vähentäen rakenteiden kosteusrasitusta. 

Vesi- ja viemärijärjestelmästä tarkastetaan vesikalusteiden kunto ja näkyvät liitännät sekä kannakoinnit. Lisäksi mitataan käyttöveden virtaama ja maksimilämpötila. Lämpimän veden tulee olla riittävän lämmintä jotta esimerkiksi legionella-bakteeri ei pääse kasvamaan käyttövedessä.

Lämmitysjärjestelmällä on suuri merkitys rakennuksen energiatalouden kannalta. Toisaalta hyvin toimiva lämmitysjärjestelmä takaa tasaisen lämpötilan kaikissa huoneiston osissa, jolloin asumisviihtyvyys kasvaa. Lämmitysjärjestelmä on usein yhdistelmä erilaisia lämmönjakojärjestelmiä ja lämmönlähteitä joten niiden tarkastamisessakin on suuri määrä variaatioita. Erityisesti polttoaineisiin kuten öljyyn tai puuhun perustuvat lämmitysjärjestelmät ovat myös turvallisuusriski joten niihin liittyviä rakenteita arvioidaan aina myös tältä kannalta. 

Sähköjärjestelmät ovat pientaloissa usein varsin yksinkertaisia ja niiden toiminnan syvällinen tarkastaminen ei ole mahdollista tai tarpeen normaalin kuntotarkastuksen yhteydessä. Sähköjärjestelmässä oleellista on sähkökalusteiden ja johtimien kiinnitys ja sijoittelu sekä erityisesti vikavirtasuojauksen toiminta ja sähkökalusteiden sijoittelu märkätiloissa joten tarkastuksessa keskitytään näihin seikkoihin. 

Talotekniikassa tarkastuskohtia on jopa 44kpl riippuen kokonaisuudesta.

 

Märkätilat

Märkätilojen sijoittelu huoneistojen sisälle on ollut merkittävä tekijä 1900-luvun rakennustekniikassa. Paineellisen veden tuonti ja käyttö sisätiloissa on asettanut paljon erilaisia vaatimuksia rakenteille ja erityisesti veden käyttöpaikoille märkätiloihin. 

Hyvin toteutetussa märkätilassa roiskuva vesi ohjataan viemäriin niin että se ei pääse aiheuttamaan liiallista kosteusrasitusta rakenteisiin. Tämä edellyttää oikein toteutettuja vesieristeitä, oikein asennettuja lattiakaivoja, oikeaoppisia lattian kallistuksia sekä tulvakynnyksiä. Toisaalta ilmaan siirtyvä kosteus johdetaan ilmanvaihdon kautta märkätilasta ulkoilmaan. 

Koska vesieristeiden tarkastaminen laattapintojen alta ei ole mahdollista, tarkastuksissa hyödynnetään pintakosteusmittausta, tarkistetaan vesieristeen asennus lattiakaivoista ja muista läpivienneistä sekä tutkitaan lattiakaivon asennus, lattioiden kallistukset ja tulvakynnykset. Lisäksi ilmanvaihdosta todetaan poiston toiminta, korvausilman saanti siirtoilmareittiä tai tuloilmakanavaa pitkin sekä turvallisuuden kannalta oleelliset sähkökalusteiden sijoittelut ja vikavirtasuojaukset. 

Märkätiloissa tarkastuskohtia on 15-17 kpl / märkätila.

Yhteenveto

Omakotitalon tai huoneiston kuntotarkastus, oli sitten kyseessä asuntokaupan kuntotarkastus tai muu tilanne, päättyy aina yhteenvetoon. Yhteenveto tehdään paikan päällä suullisesti mutta lopullisesti kuntotarkastusraporttina josta ilmenee kaikki tarkastetut kohdat, niihin liittyvät huomiot, kuva jokaisesta puutteesta tai riskistä sekä suositus toimenpiteiksi. Suositellut toimenpiteet voivat olla jatkotutkimuksia (kuntotutkimus, rakenneavaus, materiaalinäyte, sisäilmatutkimus tmv.) tai korjaustoimenpiteitä. 

search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close