Kunnon etävalvonta

Kuntotarkastus ja sisäilmatutkimus ovat erinomaisia keinoja arvioida kiinteistön kuntoa ja asumisterveyttä. Todellisuudessa rakennus voi kuitenkin tarkastushetkellä olla kunnossa, kuiva ja sisäilma puhdasta, mutta piilossa saattaa olla lepotilassa olevaa mikrobikasvustoa, joka suotuisissa kosteus- ja lämpötilaolosuhteissa lähtee rivakkaan kasvuun aiheuttaen terveydelle vaarallisia sisäilmaongelmia. Kertaluontoinen kosteusmittaus esimerkiksi yläpohjasta tai alapohjasta ei kerro yhtään mitään pitkäaikaisista mikrobikasvuston riskeistä.

Rakennusmateriaalien homehtuminen riippuu ensisijaisesti niiden sisältämästä kosteudesta. Kosteutta voi materiaaleihin siirtyä esimerkiksi vesivuodoista, rakennusaikaisista lähteistä kuten betonivaluista tai puutteellisesta sadesuojauksesta sekä myös ulkoilman kosteudesta ja sisäilman kosteuslisästä, joka syntyy normaalista elämisestä eli ihmisistä, vedenkäytöstä suihkussa, pyykinpesussa, astioiden pesussa, ruoanlaitossa ym.

 

Elämisen aiheuttama kosteus on vain yksi osa rakennuksen kosteuskuormaa

Erityisen alttiita ilmankosteuden kautta syntyville homevaurioille ovat tuulettuvat ylä- ja alapohjarakenteet. Yläpohjan tuuletuksen tulee olla kunnossa, vesikaton tiivis ja lisäksi yläpohjan ilmansulun tai höyrynsulun tulee olla tiivis ja vesihöyrynvastukseltaan riittävä, jotta sinne kertyy mahdollisimman vähän sisäilmasta tulevaa kosteutta. Tuulettuva alapohja on riskialtis erityisesti mikäli maanpinta ryömintätilassa on ympäröivää maata alempana. Lisäriskejä aiheuttavat puutteet perustusten kosteudenhallinnassa eli esim. alapohjan tuuletuksessa, sadevesien ohjauksessa, pintamaan muodoissa ja salaojissa sekä perustusten vesieristyksessä. Homevaurioriski riippuu luonnollisesti myös käytetyistä materiaaleista. Pientalon yläpohjissa on lähes poikkeuksetta puurakenteita, ja toisinaan tuulettuva alapohja on puurakenteinen. Puurakenteet ovat herkempiä homeiden kasvulle kuin kivirakenteet.

 

Yläpohjaan aiheutuu kosteuskuormaa niin päältä kuin altakin

Ilman kosteuden lisäksi homeen kasvuun vaikuttavat yhtä lailla ilman lämpötila sekä aika. Ulkoilman suhteellinen ja absoluuttinen kosteus vaihtelee todella paljon. Olemme tavanneet useita kohteita, joissa alapohjaan on asennettu kosteusanturi, jonka tiedot näkyvät asunnossa sisällä näytössä joka ilmaisee ilman suhteellisen kosteuden. Valvonta on jätetty asukkaiden harteille. Ongelmana on se, että esim. tammikuun -20 asteen lämpötilassa suhteellisen kosteuden osoittaessa 80% ilmassa on noin kymmenesosa siitä kosteudesta joka ilmassa on elokuussa, kun lämpötila on +25 astetta ja suhteellinen kosteus 60%. Maallikon tai edes asiaan perehtyneen ihmisen on vaikea tehdä johtopäätöksiä tällaisen mittaustuloksen avulla.

 

Lämpötilan laskiessa ilman suhteellinen kosteus nousee

Koska homeen kasvuun liittyy kolme ulottuvuutta (ilman suhteellinen kosteus, lämpötila ja aika), ei ihmisen ole mahdollista suorittaa jatkuvaa valvontaa tunnistaakseen milloin kosteus- ja lämpötilaolosuhteista tulee olla huolissaan. Sen vuoksi olemme kehittäneet ratkaisun, jolla kosteutta mitataan esimerkiksi ylä- tai alapohjassa, kosteustietoa siirretään verkon kautta palvelimelle, jossa tehdään jatkuvaa laskentaa olosuhteista, ja jonka perusteella kyetään laskemaan homehtumisriskiä kuvaava indeksi. Kun indeksi nousee hälyttäväksi, siitä ilmoitetaan kiinteistön haltijalle ja ryhdytään suunnittelemaan toimenpiteitä.

Tällainen mittaus voi olla käynnissä jatkuvasti, tai se voidaan suorittaa esimerkiksi 12kk jaksossa, jolloin saadaan tieto kaikkien neljän vuodenajan ajalta olosuhteista ja homehtumisen riskistä. Erityisen hyödyllinen palvelu on asuntokauppatilanteesta, sillä sen avulla saadaan mahdollisesti todettua piilevät vauriot ja korjaamaan tilanne ennen kuin rakenteet vaurioituvat. Tämä on tietysti sekä myyjän että ostajan etu, kun huomioidaan taloudelliset seikat sekä häiriö asumiselle, mutta erityisen hyödyllistä asumisterveyden kannalta.

 

Betonin mukana tulee rakennukseen sisään usein 1000-2000 litraa vettä, jonka kuivuminen saattaa kestää vuosia.

Kaikki kuntotarkastuksemme sisältävät 12kk mittausjakson yläpohjasta sekä tuulettuvasta alapohjasta. Palvelun hinta ilman tarkastusta tai esimerkiksi lisämittauspisteet tarkastuksen yhteydessä maksavat 10€/kk 12kk sopimusjaksolla. Hinta sisältää mittalaitteen vuokran, tiedonsiirron, analytiikkapalvelun sekä raportoinnin. Mittalaitteen asennus voidaan suorittaa itse tai tarkastuksen yhteydessä. Mittalaite on tarrakiinnitteinen ja patterikäyttöinen, joten se ei vaadi asetusten tekemistä, sähkönsyöttöä, internet-yhteyttä tai reikien tekemistä rakenteisiin eikä muutakaan ylläpitoa. Mittausjakson päättyessä mittalaite palautetaan Serviz Oy:lle.

search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close